Miau!
Huomasin, että kaverini ei ole pitänyt teistä yhtään huolta! Niimpä minä, Lurpsu, hyppään jälleen puikkoihin.
Tuo puoliJätti tarvitsee kyllä jatkuvaa huolenpitoa, vaikkei jänne kuulemma sittenkään ole rikki. Oli jossain avaruusaluksessa, jolla oli kamalan vaikea nimi. Ihan pääkaupunkiin asti ajoivat siihen vekottimeen. Jotenkin se liittyi jääkaappiin ja kuvaamiseen. Magneettijalka? No jotain, en nyt jaksa muistaa. Kuulin, kun sille sanottiin, että se joutuu vielä kauan aikaa kulkemaan kepeillä. Ne tikut on ihan kummallisia, mutta niihin ei saa törmätä. Siitä tulee huutia. Eikä sen toista käpälää vasten saa puskea eikä sen päällä saa kiipeillä. Ja siinä on semmoinen valkoinen mato, näin kun sitä kiedottiin siihen.
Mutta siis, sanoinhan, että puoliJätti tarvitsee jatkuvaa apua. Aamulla se täytyy herättää, illalla nukuttaa, päivällä vahtia kun se syö, menee ulos ja katsoo sitä valoruutua. Se liikkuu niin hitaasti ja omituisesti. Mutta kun se avaa sellaisen läpinäkyvän hommelin seinästä, semmoisen minkä takana on ulkoilmaa, minulla on kivaa. Saan istuskella siinä tasolla ja haistella ulkomaailman tapahtumia, vaikkei minua huvitakkaan lähteä retkeilemään.
Toisaalta, on tällä valvonnalla hyvätkin puolensa. Saan tämän tästä rapsutuksia ja melkein jatkuvasti huomiota, ja saan ihan luvalla olla montamonta tuntia sängyssä. Kukaan ei katso pahalla, kun en mene pientä hetkeä enempää ulos. Tämä on kivaa!
Tätä puoliJätti kuuntelee tosi paljon! Minäkin osaan jo sanat ulkoa!
http://www.youtube.com/watch?v=2F1aVquleds
Mutta nyt pitää lähteä! Se tulee ja saan huutia jos se huomaa että olen näppiksellä!
-Lurpsu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti